Viimeistä vietiin, kun kiertueen loput Lumipäivät jouduttiin perumaan harmillisesti mutta tälle kaudelle niin tutusti sääolojen vuoksi. Hieman haikein tunnelmin ajelin Vuokattia kohti vesisateessa niin kuin tämän vuoden Lumipäiviin on kuulunut. Ei oikeastaan Lumipäiviä ilman sadetta yhtä viikkoa lukuun ottamatta.
Kaikki loppuu aikanaan, nopeasti sujahti aika ja kiertue. Vuokatissa olosuhteet olivat kunnossa lämpöasteista sekä välillä ripotelleista räntä- ja vesisadetihkuista huolimatta. Pehmeä latu aiheutti kevyitä syöksyharjoituksia mutta pesäpallopitäjässähän tämä on hyvä treenimuoto.
Tuisku pääsi liikuttamaan lapsia suksilla lumella. Tuisku näytti mallia, miten mäkeä kivutaan ylös, lasketaan ja hypätään sekä, miten palloa potkitaan sukset jalassa. Sammakotkin löysivät tiensä tauluihin Tuiskun siipien välistä.
Kaikki neljä rastipistettä sekä viides eli Atrian kisamakkarapiste olivat kovassa käytössä. Moni ylitti itsensä mäenlaskussa ja aina jaksoi hiihtää ylös, kun tiesi, että kohta pääsee taas kurvaamaan alas tai liitämään hyppyristä. ”Tää on kyllä paras rasti..” kuului mäen päällä.. ”Jee! ota meistä kuva!”
Vuokatissa liikutettiin noin 400 iloista ja hiihtävää koululaista. Oli ilo seurata sivusta, kuinka VuokattiSportin ja Tenetinkoulun väki liikutti ja hoiti hommat maaliin. Hienoa Vuokatti! Tähän oli hyvä päättää tämän vuoden kiertue. Ihan mahtavaa! Kiitos kaikille tämän vuoden Lasten Lumipäivät kiertueella mukana olleille! Nyt enää jäljellä loppuraportit ja tavaroiden huollot sekä kuivattelut.
